Translate

maanantai 14. maaliskuuta 2016

Kuudes viikko ja työtä senkun riittää


Tämä kuudes viikko oli kyll työntäyteinen maanantaita lukuunottamatta jolloin vaan otimme rentoutumisen kannalta ja huilattiin koko päivä.
Tiistaina alkoi taas työt ja sillä perinteisellä kaavalla, ennen sitä käymme aamupalla että jaksaa päivän touhuta aina lounastaukoon asti. Ensimmäisenä katsastamme aina tilanteen siitä mitä pitää tehdä, usein se on likaisten astioiden keräämistä ja siinä ohella erikoiskahvien kuten cappucinon ja espresson tekoa kahvilapuolella. Uutena opimme tekemään babycinoa joka on jokin nouseva muoti-ilmiö täällä. Yksinkertaisuudessaan se on vain maitovaahtoa ja kaakaojauhetta päällä. 

Astioita keräiltyämme ja kahveja tehtyämme aika menee usein niin nopeasti ettei sitä huomaa edes.
Kello 10 aikoihin alamme siistimään salia keräämällä loput ruuat pois, vaihtamalla tarvittaessa pöytäliinat, pyyhkimällä pöytätasot, kattamalla salin ja auttamalla tarvittaessa keittiötä lounasruokien tuonnissa lounaslinjastoon.
 Niissä hommissa ei mene yleensä kuin reipas tunti joten siinä jää aikaa pienelle juttutuokiolle ja usein pidämme silloin lounastauon ennen kuin enemmän ihmisiä alkaa tulemaan.

Lounaalla ihmisten määrä vaihtelee välillä radikaallisti, joskus on muutama kymmen kun taas viime aikoina on olut yli sata ihmistä syömässä. Syöjät ovat usein konfresseja pitäiviä bisneshenkilöitä mutta myös tavallisia ihmisiä sekä tietysti hotelliyöpyjiä.
Yleisimmät turistit täällä ovat Italialaisia ja Saksalaiset sekä Itävaltalaiset joten jos osaat jompaa kumpaa kieltä siitä on paljon apua. 


Kuva työpaikasta. Lisää kuvia työpaikasta aiemmassa blogissa.


Työpäivämme päättyy usein siinä klo 14 aikoihin jolloin paikka hiljenee joksikin aikaa ennen päivällistä joka alkaa klo 15. M- Hotelilla työskennellessä on päässyt monenlaisia hommia tekemeään aina perustarjoilusta ja astioiden blokkailusta, konferenssi salien valmisteluun ja kahvituksen hoitamiseen sekä tietenkin kahvilatyöskentelyä siinä ohella. 

Työntekijät ja henkilökunta on kyllä loistoporukkaa. He auttavat aina missä vain eikä huumori lopu ja heitä on monesta maasta kuten Bosniasta ja Serbiasta. Mentoreina ovat toimineet kaikki työpaikan henkilöt joten tukea saa aina jos tarvitsee sitä.

Ensi kerralla taas on Sirjan vuoro kirjoittaa samalla kun matka lähenee loppuaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti